Vulvodynia

11.11.2020

"Naisten vaiva", jota aiemmin hoidettu olkia kohauttelemalla. 
Vulvodynia on latinasta käännettynä "vulvan kipu".
Nykyäänkin alidiagnosoitu, mutta koko ajan paremmin tunnettu ja tutkittu.

Vulvodynialla tarkoitetaan oireyhtymää, jossa on:

* Ulkosynnyttimien alueella kipua tai epämääräisemmin yleistä kipua pimpillisten sukuelimissä

* Kipu on kestänyt yli kolme kuukautta
* Eikä taustalta löydy mitään muuta sairautta

Oireyhtymä on yleinen, mutta tutkimustietoa on melko vähän. Kipua saattaa aiheuttaa emättimen suun koskettelu tai penetraatio (esimerkiksi yhdyntä tai tamponin asetus). Klitoriksen kipu saattaa provosoitua kiihottumisen yhteydessä. Vulvodynia on yleisin yhdyntäkipujen aiheuttaja 18-40 vuotiailla.

Vulvodynian syytä ei tarkasti tiedetä. Joskus taustalla on toistuvat hiivatulehdukset, bakteeritulehdukset tai ehkäisypillereiden käyttö. Kipuhermotuksen muutoksilla näyttää olevan merkittävä rooli vulvodynian synnyssä. Tutkimustulokset näyttävät myös autoimmuunisairauksien merkkejä. Autoimmuunisairauksissa elimistö puolustautuu luullessaan omia kudoksia haitallisiksi ja hyökkää niitä vastaan.

Vulvodynia voidaan jakaa paikallisesti esiintyvään emättimen kosketusarkuuteen tai yleistyneeseen vulvodyniaan. Oireet voivat vaihdella elämäntilanteen ja kuukautiskierron mukaan, joten selvää jaottelua on joskus vaikea tehdä.

Vulvodynia voidaan todeta, kun muut emättimen alueen kiputilojen aiheuttajat on poissuljettu. Tutkittaessa voidaan kysyä, onko seksuaalisia rajoja rikottu, sillä kipuja ja pelkoja voi laukaista tai pahentaa seksuaaliset traumat liittyen rajojen rikkomiseen tai huonoon gynekologiseen tutkimukseen. Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan todentaa vulvodynia kokeilemalla pumpulitikulla kevyesti painaen eri kohtia emättimen suuaukolta (vestbulum). Perinteinen gynekologinen sisätutkimus ei ole välttämätön, jos se koetaan liian kivuliaaksi. Seksuaalineuvoja ei tee vulvodynia diagnoosia. Diagnoosin tekee lääkäri.

Seksiin voi liittyä monenlaisia haasteita ja kipu vaikuttaa monilta osin seksuaaliseen kokemukseen: tunne-elämään, oman arvon tunteeseen ja kehonkuvaa. Vulvodynian hoitoon tarvitaan moniammatillista tiimiä, jonka osana on lääkäri, fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja.

Seksuaalineuvojalla voi puhua haasteista ja pohtia keinoja selvitä niistä. Seksuaalineuvojalla voidaan käsitellä mm. seksistä aiheutuvaa kipua ja sen tuoman häpeää ja syyllisyyttä, millainen vaikutus vulvodynialla on kiihottumiseen ja seksuaaliseen haluun, voi tutustua omaan anatomiaan ja seksuaalisuuteen, sekä tunnistaa ja käsitellä pelkoja. Voidaan miettiä rentoutuskeinoja ja tutustua liukuvoiteisiin, sekä oppia hyväksyntää.

Vuvlodyniaa voi itsehoitaa eri keinoin, mm.
* Ihonhoitoöljyä voi käyttää kipeisiin kohtiin
* Kipualueita suositellaan koskettavaksi säännöllisesti (desensitisaatio)
* Lantionpohjalihasten harjoitukset ja RENTOUTUS
* Liukuvoiteiden ja puudutegeelien käyttö
* Pesu korkeintaan kerran päivässä, VEDELLÄ
* Vältettävä turhia pikkuhousun suojien käyttöä
* Annettava ihon hengittää = mahdollisimman paljon ilman pikkareita